Vaaleaorakas
Ulkonäkö ja koko
Vaaleanorakkaan lakki on epäsäännöllinen ja kupera. Vaaleankeltainen lakki on pinnaltaan kuiva ja 5–15 senttiä leveä, ns. rusko-orakkaan lakki taas on punertavankeltainen ja 2–9 cm leveä. Sienen lakin värinen jalka on tukeva. Useimmiten toukaton malto on valkoista, haurasta ja hajutonta, sen maku on raakana kirpeä. Kirpeä maku häviää kypsennettäessäKasvupaikka ja -aika
Vaaleaorakas kasvaa muutaman sienen rykelminä, eikä se ole koskaan kovin runsaslukuinen. Se kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja lehtomaisissa metsissä. Sienen parasta kasvualuetta ovat synkät kuusikot koko Suomessa. Sienen kasvuaika kestää elokuusta lokakuuhunLampaankääpä
Ulkonäkö ja koko
Lampaankäävän lakki on nuorena kermanvalkoinen, mutta vanhemmiten se muuttuu kellertäväksi ja vaaleanruskean pilkulliseksi. Lampaankäävän lakki on epäsäännöllisen muotoinen ja paikoitellen painunut. Sen leveys on noin 5–20 cm. Jalka on valkoinen, tukeva ja lyhyt. Pillit ovat valkoiset, matalat, tiheät ja johteiset. Sen tuoksu on hyvin mieto.Kasvupaikka ja -aika
Sieni kasvaa elokuun ja lokakuun välillä. Lampaankääpää kasvaa yleisimmin tuoreissa havu- ja sekametsissä Suomen keski- ja eteläosassa, mutta sitä tavataan aina napapiirillä asti. Lampaankääpää kasvaa myös kuusikkoisissa rinteissä. Laji on satoisa ja kasvaa usein suurina ryhminä. Vanhana sienet muuttuvat usein toukkaisiksiMustatorvisieni
Ulkonäkö ja koko
Mustatorvisienen lakki on ontto ja tumma, suppilomainen. Se on päältä mustanruskea ja alta mustanharmaa. Alapinta on myös valkoisen härmän peittämä. Märkänä väri on pikimusta. Sienen torven ulkopinta on matalasti poimuttunut, ja sen reuna on mutkainen. Raaka sieni tuoksuu miedosti omenalta ja maistuu voimakkaaltaKasvupaikka ja -aika
Mustatorvisieni kasvaa elokuusta lokakuulle Etelä- ja Keski-Suomessa verrattaen yleisenä, usein tiheinä kasvustoina rehevien kangasmetsien ja lehtojen aukkopaikoissa. Esiintymisrunsaus kuitenkin vaihtelee suuresti vuosittain. Mustatorvisieni jää helposti huomaamatta, sillä se maastoutuu lähes täydellisesti lahoavien lehtien joukkoonKorvasieni
Ulkonäkö ja koko
Korvasienen lakki on punertavan-, suklaan- tai mustanruskea, ontto, epäsäännöllisen muotoinen ja poimuttunut aivojen tai tippaleivän tavoin. Lakin reuna on usein laidoilta jalkaa vasten sisäänpäin kääntynyt. Sen koko vaihtelee muutamasta sentistä aina noin 15 senttiin asti, tukevan ja lyhyen jalan paksuus on yleensä noin puolet lakista. Väriltään jalka on vaaleanharmaa tai likaisen valkoinen, ja sisältä jalka on lokeroinen. Malto on vaaleaa, vahamaista, haurasta ja ohutta. Sienen tuoksu on omalaatuinen, voimakas ja miellyttävä.Kasvupaikka ja -aika
Korvasieni on hiekkaisilla kankailla verrattain yleinen. Itiöemät ilmestyvät maan pinnalle huhti–kesäkuussa. Korvasieni kasvaa usein runsaana paikoilla, joissa maan pinta on rikkoutunut. Sen vuoksi korvasieni on yleinen esimerkiksi hakkuuaukeilla, kuloalueilla sekä metsäteillä ja -poluilla. Parhaat sienipaikat ovat pari-kolme vuotta vanhat hiekkapohjaiset mäntykankaiden hakkuuaukeat joitten maa on kuorittu ja esiin on tullut hiekkaaUkonsieni
Ulkonäkö ja koko
Ukonsienen lakki on aluksi munan muotoinen, mutta vanhemmiten se leviää 10–30 cm leveäksi ja laakeaksi. Lakki on pohjaväriltään valkoinen ja kookkaiden tumman ruskeiden suomujen peittämä. Lakin keskustassa on tumma kohouma. Sienen malto on pehmeää ja valkeaa, samoin heltat. Ukonsienen ohut ja säikeinen jalka puolestaan on vyöhykkeittäin poikkisuomuinen ja pituudeltaan jopa 40 senttiä. Suomujen vyöhykkeisyydestä johtuen jalka voi näyttää poikkiraitaiselta varsinkin alaosastaan. Jalan tyvi on paksuuntunut ja sen puolivälin yläpuolella on selvä, irtonainen rengasKasvupaikka ja -aika
Ukonsientä suuresti muistuttaa sen lähilaji, akansieni. Ukonsieni on kuitenkin tätä suurempi. Akansienen jalka, heltat ja malto myös punertuvat kosketettaessa, toisin kuin ukonsienellä. Kokematon sienestäjä voi sekoittaa ukonsienen myös myrkylliseen ruskokärpässieneenMustavahakas
Ulkonäkö ja koko
Mustavahakkaan lakki on ruskean- tai harmaanmusta, säteittäisesti viiruinen, kuiva ja 5-12 cm leveä. Nuorena lakki on kupera mutta se laakenee vanhemmiten. Joskus vanhan sienen lakki on jopa hieman suppilomainen, mutta keskusta jää silti kupumaisesti koholle. Sienen heltat ovat harmaanvivahteisen valkoiset sekä vahakasmaiseen tapaan lähes millimetrin paksuiset ja harvat. Välihelttoja on yleensä kerrotusti reunasta lukien eli neljää reunahelttaa kohti on yksi jalkaan ulottuva heltta. Jalka on pehmeä, hatara, pohjaväriltään valkoinen ja kauttaaltaan säikeisen tummanviiruinen. Malto on paksua ja haurasta. Tuoksu on miedon hunajainen.Kasvupaikka ja -aika
Mustavahakas kasvaa syys-lokakuussa erityisesti paksusammaleisissa, kuusivaltaisissa kangasmetsissä. Se on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.Kartiohuhtasieni
Ulkonäkö ja koko
Kartiohuhtasienellä on nimensä mukaisesti kartiomainen ja terävälatvainen lakki, joka on 2–5 cm leveä ja 3–10 cm korkea. Väriltään lakki on kellan-, oliivin-, harmaan- tai mustanruskea. Lakin pinta on säännöllisen harjuinen ja lokeroinen. Lokerot ovat nuorena soikeita, myöhemmin pitkänomaisia ja poikkiharjuisia. Lakki on kasvanut alareunasta kiinni jalkaan. Sienen sileä, kerman- tai harmaanvaalea jalka on 3–15 cm pitkä, 1,5–4 cm paksu ja lakkia kapeampi. Koko sieni on ontto. Kartiohuhtasienen miedontuoksuinen, valkoinen malto on haurasta kuten korvasienellä ja sen maku on miellyttäväKasvupaikka ja -aika
Kartiohuhtasieni kasvaa touko–kesäkuussa melko yleisenä koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea. Sen tyypillisimmät kasvupaikat ovat puun kuorikasat, paloalueet, lehdot, kulotetut metsät ja rehevät pihamaat.Lähde:Wikipedia