Valkokärpässieni
Ulkonäkö ja koko
Valkokärpässieni on kauttaaltaan puhtaan valkoinen ja myös sen heltat ovat pysyvästi valkeat, mutta vanhalla sienellä lakkiin voi tulla myös kellertävä sävy. Valkoinen väri ei muutu kosketuksesta tai muusta käsittelystä. Lakki on leveydeltään alle kymmensenttinen ja muodoltaan kupera, nuorella sienellä muoto on puolestaan munamainen. Lakin reunoilla ei ole säteittäisiä uurteita, eikä sen pinnalla ole pilkkuja erotuksena muista kärpässienilajeista. Jalka on pinnaltaan vanukkeinen. Jalan yläosassa on usein, mutta ei aina, repaleinen rengas. Sienen tyvessä on myös repaleinen tuppi, joka tosin voi jäädä maahan, kun sieni poimitaan. Valkokärpässienen pinta on kosteana tahmeahko ja kuivana kiiltävä. Malto on valkoista ja haurasta. Valkokärpässieni tuoksuu heikosti. Tuoksu muistuttaa raakaa perunaa, mutta on epämiellyttäväKasvupaikka ja -aika
Valkokärpässieni kasvaa elo-syyskuussa. Sitä tavataan runsaimmin paksusammaleisissa kuusikoissa,[3] sekä yleisesti havu- ja sekametsissä. Lajia esiintyy lähes kaikkialla Euroopassa. Pohjois-Amerikassa esiintyy sen samannäköisiä ja yhtä myrkyllisiä lähisukulaisia, mutta on toistaiseksi epäselvää, tavataanko siellä myös juuri tätä lajia. Laji on joinain vuosina melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvinaistuu mentäessä pohjoiseen.Punakärpässieni
Ulkonäkö ja koko
Punakärpässienen lakki on väriltään punainen ja siinä on valkoisia täpliä. Lakin väri voi vaihdella oranssin suuntaan. Täplät ovat jäänteitä suojuksesta, ja ne voivat irrota esimerkiksi sateen vaikutuksestaKasvupaikka ja -aika
Suomessa punakärpässieni on yleinen koko maassa niin metsissä kuin pihoissa ja puistoissakin. Kärpässieniä löytää Suomessa keskikesästä eteenpäinSuippumyrkkyseitikki
Ulkonäkö ja koko
Suippumyrkkyseitikin kuparinruskean sävyinen lakki kasvaa 3–13 cm leveäksi ja lakin keskelle muodostuu joskus kohouma, josta sieni on saanut nimensä. Suippumyrkkyseitikin jalka ja heltat ovat lakin väriset. Jalassa saattaa olla keltaisia seittivöitä.Kasvupaikka ja -aika
Suippumyrkkyseitikki kasvaa syksyllä enimmäkseen kangasmetsissä Etelä-Suomessa.Pulkkosieni
Ulkonäkö ja koko
Pulkkosienen ruskeansävyinen lakki on 5–15 cm leveä. Sienen väri tummenee nopeasti koskettaessa. Nuorilla yksilöillä lakin reunat ovat kiertyneet alas. Pulkkosienen jalka on lakin tavoin ruskea ja tyveen päin suippeneva. Tiheässä olevat johteiset heltat ovat kellahtavanruskeat, ja ne voi irrottaa kuten tatilta, joiden kanssa pulkkosieni kuuluu samaan lahkoon.Kasvupaikka ja -aika
Pulkkosieni kasvaa erilaisissa metsissä, puistoissa, hakkuualueilla ja puutarhoissa. Sieni viihtyy erityisesti taajamien metsissä. Sientä voi tavata alkukesästä loppusyksyyn ja kanta on usein melko runsas.Myrkkynääpikkä
Ulkonäkö ja koko
Myrkkynääpikkä on pienikokoinen ja kellertävänruskea sieni. Sen 1–5 cm leveä, keskuskohoumallinen lakki on nuorena puolipallomainen, mutta vanhemmiten laakenee ja muotoutuu lopulta kartiomaiseksi. Lakki on kosteusmuuntuva: kuivana se on vaalean kellanruskea ja kosteana se voi olla kuultavan tummanruskea. Lakin reunat ovat läpisäteiset. Heltat ovat tiheät, tasatyviset ja vaaleanruskeat. Jalka on 2–7 cm pitkä, hento ja tasapaksu. Nuoren sienen jalassa on selvä rengas, joka kuitenkin kuihtuu nopeasti. Jalan pohjaväri on ruskea, mutta varsinkin tyveltä, renkaan alapuolelta, jalka on valkean silkkisäikeinen. Jalan tyvi tummenee kosketeltaessa. Sieni tuoksuu heikosti jauholta.Kasvupaikka ja -aika
Myrkkynääpikkä kasvaa syys-marraskuussa enimmäkseen havupuiden kannoilla, lahoavalla puuaineksella tai hakkuuaukealla, joskus puutarhoissa ja puistikoissa. Joskus sientä voi löytää myös lehtipuulta. Se on hyvin yleinen koko Suomessa paljakka-alueita lukuun ottamatta.Ruskokärpässieni
Ulkonäkö ja koko
Ruskokärpässienen 10–20 cm leveä lakki on reunoilta uurteinen, nuorena munamainen tai pallomainen ja valkean suojuksen peittämä, kasvaessa laakenee ensin kuperaksi ja myöhemmin laakeaksi. Valkean suojuksen revetessä paljastuu tummanruskea pintakelmu, johon valkoiset suojusjätteet jäävät laikuiksi. Pintakelmu saattaa haalistua sateella kellanruskeaksi. Heltat ovat tiheät, irtotyviset ja pysyvästi kellanvalkoiset. Sienen 10–25 cm pitkä ja 1–2,5 cm paksu jalka on valkoinen, tanakka ja tasapaksu, mutta sen tyvimukulassa on suomukiehkurainen tiivis tuppi. Jalassa on kookas valkoinen rengas, jonka reunoilla on kellanvaaleita suomuja. Malto on valkoista, mutta aivan pintakelmun alla kellertävää. Sienessä ei ole erityistä tuoksuaKasvupaikka ja -aika
Ruskokärpässieni kasvaa elokuusta syyskuulle lehtomaisissa kuusikoissa, kangasmetsissä ja tunturikoivikoissa. Se on kuusen ja joskus myös koivun juurisieni. Se on hyvin yleinen varsinkin Etelä-Suomessa, mutta se kasvaa koko maassa. Se ei kuitenkaan ole niin yleinen kuin punakärpässieni.Kavalakärpässieni
Ulkonäkö ja koko
Kavalakärpässienen noin 5–15 senttimetriä leveän lakin väri voi vaihdella oliivinvihreästä kellanharmaaseen, ruskeanvihertävään tai jopa aivan vihreään tai valkoiseen. Lakki on nuorena pallomainen tai munamainen, kasvaessaan se laajenee ensin kuperaksi, vanhemmiten laakeaksi. Aivan nuoren sienen lakkia peittää valkoinen suojus. Lakki on pinnalta säteittäisviiruinen, kuivana silkinkiiltoinen ja kosteana limainen. Lakin alapinnan heltat ovat irtotyviset ja kellanvalkoiset. Jalka on vihertävänvalkoinen, nöyhtäpintainen, pitkä ja hoikka. Jalassa on leveä, hauras rengas ja iso, säkkimäinen tuppi. Sienen malto on valkoista, mutta kellertää heikosti pintakelmun alla. Itiöpöly on valkoista. Tuoksu on tyypillisesti nuorena makean hunajainen, vanhempana pistävän vastenmielinen, ammoniakkia muistuttavaKasvupaikka ja -aika
Kavalakärpässieni kasvaa yleisimmin ravinteikkaalla multamaalla tammi- ja pähkinälehdoissa sekä hakamailla loppukesällä ja alkusyksylläLähde:Wikipedia