Haaparousku
Ulkonäkö ja koko
Haaparousku on kookas ja kiinteämaltoinen sieni. Jopa 20-senttiseksi kasvava lakki on kupera ja violetinharmaa, vanhempana laakeneva ja ruskeanharmaaksi tai violettiin vivahtavaksi muuttuva. Kostealla säällä haaparousku on hyvin limainen. Heltat ovat valkoiset tai kermankellertävät, tasatyviset. Jalka on vaalea, ontto, keskeltä pullistunut tai tasapaksu. Maku on kirpeä. Maitiaisneste on valkoista, eikä se värjäänny. Suolattuna haaparouskun leikkauspinnat värjäytyvät maitiaisnesteen vaikutuksesta vihreiksiKasvupaikka ja -aika
Haaparouskua tavataan heinäkuun lopusta aina marraskuulle asti. Se on Suomessa yleinen ja satoisa sieni, joka kasvaa kaikkialla maassa. Erityisesti se kasvaa hieman soistuneissa kangasmetsissä, mutta myös rehevät ja lehtipuuvaltaiset metsät ovat sen kasvupaikkoja. Yleensä sieni kasvaa harvoina ryhminä.Kangasrousku
Ulkonäkö ja koko
Kangasrouskulla on 3–10 cm leveä punaruskea tai ruskea, kuiva ja sileä lakki. Lakki on nuorena kupera mutta laakenee myöhemmin, ja vanhemmiten se saattaa muotoutua suppilomaiseksi. Heltat ovat nuorella sienellä kellertävän vaaleat, vanhemmalla okranruskeat. Maitiaisneste on pysyvästi valkoista ja erittäin kirpeää, eikä se värjäänny joutuessaan tekemisiin ilman kanssa. Sienen jalka on lakin värinen tai vaaleampi, vaaleahärmäinen ja etenkin vanhempana ontto. Tuoksu on miedon raikas, muistuttaa havupuun tuoksuaKasvupaikka ja -aika
Kangasrousku on erittäin yleinen heinäkuusta lokakuuhun kaikkialla Suomessa, erityisesti kuivissa kangasmetsissä sekä kalliojäkäliköissä ja jopa rämeilläKarvarousku
Ulkonäkö ja koko
Karvarouskun lakki on vaaleanpunertava, ja sen värissä on punertavia vöitä. Lakin pinnalla ja erityisesti reunassa on nukkamaista karvaa. Nuorena lakki on muodoltaan tasainen, mutta vanhemmiten se kasvaa jopa 15 senttiä leveäksi ja muuttuu muodoltaan suppilomaiseksi. Lakin pinta tuntuu kosketettaessa kuivalta tai vain hieman tahmealta. Sienen tanakka jalka on väriltään lakin kaltainen ja vanhemmiten ontto. Sienen heltat ovat vaaleat ja maku polttavan kirpeä. Maitiaisneste on valkoista, eikä se muuta väriään joutuessaan tekemisiin ilman kanssaKasvupaikka ja -aika
Karvarouskun paras satoaika on syyskuu. Satoaika venyy Etelä-Suomessa aina lokakuulle. Laji kasvaa yleisenä koivun seurassa koko maassa, mutta runsaimmillaan laji on avoimilla hakamailla.Kuusenleppärousku
.jpg)
Ulkonäkö ja koko
Kuusenleppärouskun lakki on 5–15 cm leveä ja oranssinkeltainen, vanhemmiten lakin väri tosin vihertyy. Jalka on yksivärinen, eikä siinä ole täpliä. Jalka on pitkä ja hoikkaKasvupaikka ja -aika
Kuusenleppärousku kasvaa tyypillisesti tuoreissa kuusi- ja kuusivaltaisissa sekametsissä ja korvissa. Erityisesti paksusammaleiset tai istutetut kuusikot ovat sen kasvupaikkojaMännynleppärousku
Ulkonäkö ja koko
Männynleppärouskun lakki on suurimmillaan noin 15 senttiä leveä ja suppilomainen. Väriltään se on oranssinvärinen ja siinä on oransseja täplävöitä. Lakin reuna on nuorella sienellä sisäänpäin kääntynyt, mutta se oikenee sienen vanhetessa. Heltat ovat tiheässä ja myös oransseja. Heltat ja malto vihertyvät rikkoutuessaan. Täplikäs jalka on melko paksu ja onttoKasvupaikka ja -aika
Männynleppärousku kasvaa syksyisin paikoittain mäntymetsissä, usein kalkkipitoisella maalla. Sieni on harvoin yleinen.Lähde:Wikipedia